Tietoa minusta

Kirjoittaja ja vanhojen (myytti)tarinoiden  rakastaja

Sukelsin tarinoiden ja myyttien maailmaan kaksi vuosikymmentä sitten. Vuonna 2006 julkaisin esikoiskirjani, 90-luvun laman lapsen kokemuksiani lapsen silmin kuvaavan romaanin Alkuvedet, ja vaikka olin jo valmistunut toimittajaksi, lähdin vielä opiskelemaan kirjallisuutta. Tein graduni kansalliseepoksemme Kalevalan Ainosta, vuonna 2017 väittelin Kalevalan naisista ja 2019 julkaisin aiheesta tietokirjan, joka oli ensimmäinen vain kansalliseepoksemme naishahmoihin keskittynyt, tieteeseen pohjautuva populaari tietokirja. Kalevala oli minun kanavani astrologiaan, joka - nimenomaan länsimainen astrologia - pohjautuu sekä vuodenkiertoon että samoihin antiikin myytteihin kuin Kalevala ja kansantarut.

✨

Olen opiskellut ja tutkinut astrologiaa vuodesta 2010, mutta vei aikansa ennen kuin uskalsin alkaa puhua siitä ääneen. Kolmannessa chick lit -henkisessä kaunokirjassani Taivaanmerkit kirjan päähenkilö on hukassa omassa elämässään, ja astrologia toimii hänelle oppaana kaaoksessa. Silti tuossa kirjassa kuultaa yhä Suomessa vallalla oleva vähättelevä ja jopa naureskeleva asenne astrologiaa kohtaan, mikä harmittaa minua nyt. (Enkä muutenkaan ole tuosta kirjasta erityisen ylpeä, se oli omanlaisensa kokeileva hupaelma...) Sen parodioiva asenne elämää ja astrologiaa kohtaan ei tunnu enää omalta, koska

a) olen saanut astrologiasta valtavasti elämääni sekä iloa, voimaa että tarkkaa opastusta ja 

b) yhdessä kirjoittamisen kanssa astrologia - ja elämä - on pakottanut minut lempeällä mutta lujalla tavalla nöyrtymään, syventämään käsitystäni ihmisenä olemisesta ja ihmisen paikasta kosmoksessa. 

✨ 

Koen astrologina kulkevani omaa polkuani niin kuin puolukkansa kutsua kuunteleva Marjatta Kalevalassa. 

Ja ehkä kuljen myös vanhaa säilyttävän Lemminkäisen äidin jalanjäljissä: koetan omalta osaltani pitää hengissä jotain sellaista vanhaa, mikä on mielestäni hengissä pitämisen - ja puolustamisen - arvoista. ✨